Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tänne saavat kirjoittaa vapaasti hoitotarinoitaan virtuaalitalli Hevosjärven tilan hoitajat & yksityisten omistajat myöskin & tilan työntekijät. 

Huom! Kun kirjoitatte tarinan, niin muistathan myös mainita oman hoitajanimesi, sekä mahdollisesti hoitohevosesi nimen. Sähköposti ja kotisivun osoite eivät ole pakollisia tietoja. Jos kirjoitat hoitomerkin tai extratehtävän, niin mainitsehan siitä heti tarinan alussa? 

Kiitos tarinoistanne!:)

Vieraskirja <  1  2  3  4  > [ Kirjoita ]

Nimi: Essi ja Gazelle Galadrielle

15.09.2015 10:00
...Jatkoa

Alkukäyntien aikana Zella oli jo todella vireä ja olisi selvästi halunnut mennä kovaa, tukka putkella ympäri kenttää. En kuitenkaan päästänyt tammaa helpolla ja teimme jos jonkinlaista venytystä suuntaan ja toiseen. Pieni poni oli aluksi hyvinkin vastahakoinen ja menasi jättää leikin kesken, mutta suopui ilkeän ratsastajansa tahtoon hyvinkin nopeasti  . Kun olimme tehneet voltteja, peruutuksia ja pysähdyksiä mukavan määrän siirryimme raviin. Poni meinasi lähteä heti alta päätään heittäen ja kauheaa ompelukonemaista ravia tikuttaen. Puolipidätteet ja tarvittaessa vähän vahvemmatkin pidätykset saivat Zellan kyllä rauhoittumaan ja pääsimme tekemään voltteja ja siirtymisiä myös ravissa. Poni meni todella mukavasti pieniä pätkiä kunnollisella tuntumalla, mutta tämän käydessä tylsäksi se heitti päänsä ja sain aloittaa alusta. Teimme myös muutamia pohkeenväistöharjoituksia ja tamma todisti olevansa muutakin kuin pelkkä pullaponi. Zella teki monia täydellisiä ristiaskeleita ja näytti keskittyvän täysillä siihen mitä oli tekemässä. Taputin tammaa ja annoin sille pitkää ohjaa. Annoin ponin kävellä pari kierrosta kunnes otin ohjat takaisin ja aloitimme laukkatyöskentelyn. Nostin laukan kulmasta ja tein keskiympyrän kolme kertaa. Tamma alkoi kuumua turhan paljon joten otin sen hetkeksi raviin ja annoin sen rauhoittua. Laukkasin vielä toiseen suuntaan. Ja annoin sen sitten laukata vapaasti pari rinkiä kentän ympäri energiaansa purkaakseen. Kävelimme lopuksi kymmenisen minuuttia ja lopetimme tunnin taputuksiin ja kehuihin. Talutin sopivasti hionneen ponin takaisin talliin ja harjasin sen. Annoin silleloput omenanpalat ja vein sen takaisin tarhaan.
En ole kyllä katunut hetkeäkään Hevisjärven tilalle tulemista ja Zellan hoitamisen aloittamista niin mukava pieni poni se on ollut.

Nimi: Essi ja Gazelle Galadrielle

14.09.2015 09:51
"Vihdoinkin päivä jolloin ei sada! Tätä onkin odotettu," ajattelin katsoessani ulos. Tallivaatteet olivatkin jo valmiina pussissa ja pääsin lähtemään tallille ilman sen suurempia saarnoja äidiltäni. "Muista että lähdemme seitsemältä käymään mummin ja vaarin luona!" äiti huusi vielä ennen kuin lähdin. "Juu juu muistan kyllä" vastasin ja lähdin.

Tallilla lähdin tuttua reittiä Kuunpihatolle jossa Zella oli. Kuulin pienen hirnahduksen takaani ja siellä oli pikkuinen Arabella joka oli tullut katsomaan minua. Se puhalai lämmintä ilmaa kädelleni ja hörähti kerran. Taputin sitä ja se seurasi minua hetken mutta lähti pian omille teilleen. Zella oli tarhassa ja etsi maasta syksyn viimeisiä vihreitä ruohonkorsia. Huusin sitä nimeltä ja se lähti kävelemään luokseni. Se antoi pienen jahtaamisen jälkeen ottaa itsensä kiinni ja seurasi minua tallille asti. Se söi sille antamani omenan hyvin tyytyväisenä sillä aikaa kun hain sen harjat ja varusteet. Olin ajatellut käydä ratsastamassa tammalla nyt kun olimme toivottavasti tutustuneet toisiimme jo jonkun verran. Höpötin Zellalle kaikenlaista maan ja taivaan väliltä ja se tuntui kuumtelevan hyvinkin innostuneesti- tai sitten se vain odotti vain toista omenaa. Sain tamman harjattua ilman ongelmia ja satuloin sen. Sw yritti heittää päätään mutta antoi kuitenkin suitsia itsensä. Kun poni oli varustettu lähdimme kentälle- halusin nauttia kirpeästä syysilmasta.
Jatkuu...

Nimi: Tiude ja Sissi

05.09.2015 20:20
Oli ihanaa tulla taas pitkästä aikaa tallille!
Sissi katseli tarhasta tuloani korvat pystyssä. Sitten tunsin kuinka joku hamusi housujani.
-Ai, moi, Arabella! Pikku söpöläinen ajatteli vähän maistaa minua, niinkö?
Lähdin kävelemään Sissin luo. Nappasin riimun portin vierestä ja otin Sissin kiinni.
-Moi Sissi! Kiva nähdä suakin!
Vein sen karsinaansa, mutta myös Arabella olisi halunnut tulla Sissin karsinaan. En tiennyt miten saisin Arabellan pois Sissin karsinasta. Niinpä menin itse ulos karsinasta ja laitoin karsinan oven raolleen, niin että Arabella mahtuisi siitä, Sissi ei. Sitten vain rapistelin hevosnamipussia.
Arabella tuli saman tien ulos karsinasta.
Harjasin Sissiä huolellisesti. Selvitin harjan ja laitoin Sissille söpöt letit. Satuloin Sissiä, kun huomasin ettei satulavyö yltä mahan ympäri.
-Kuules tyttö. Etkai sinä vaan pullistele? Niinhän sinä et yleensä tee.
Sissi oli aivan rauhallinen, se vain ihmetteli miksen laita jo satulavyötä kiinni.
-Voi sinua, oletkos vähän pyöristynyt? No, kai mä sitten ratsastan sut huolellisesti usein. Kyllä se siitä.
Otin astetta isomman satulavyön ja sain satulan Sissin selkään. Vielä suitset... Nnnnäin! Valmista! Lähdin viemään Sissiä kastanjantallin kentälle, kun yhtäkkiä puhkesi sade. Vein sitten Sissin ripeästi maneesiin. Maneesissa ei ollut ketään, tänään olikin tallilla muutenkin aika hiljaista.

Nousin satulaan. Sissi lähti nätisti liikkeelle pienillä avuilla. Lämmittelimme uralla käynnissä tehden ympyröitä ja voltteja. Nostimme pian ravin, sitten laukan. Menimme muutaman kouluradan ja sitten vain pyöriskelimme maneesissa. Nostin nopean laukan ja sitten välillä mentiin myös lyhyttä laukkaa. Kiemurauraa, koko rata leikkaa ja -poikkileikkaa. Kokeilin myös pohkeenväistöä, mutta Sissi ennemminkin käveli haluamaani suuntaan.

Tulin alas selästä ja taluttelin Sissiä maneesissa hetken rauhallisesti. Annoin sille makupalan, sillä se meni todella hyvin. Kun avasin maneesin suuret ovet, aurinko paistoi taas.
-Hieno homma! Nyt voin viedä sut tarhaan sillävälin kun mä siivoan karsinan.
Käväisin Sissin kanssa tallissa ja jätin sinne satulan ja suitset, sitten vein Sissin tarhaan. Karsina oli aika puhdas, paljon hommaa ei ollut. Kun olin valmis, laitoin Sissin tavarat ojennukseen. Käärin pintelit, ristitin suitset, viikkasin loimet, kasasin jalustimet, ja lopuksi vielä harjasin suojat puhtaiksi.

Otin Sissin sisälle ja harjasin sitä vielä vähän. Harjauksen jälkeen järjestin harjat paikoilleen.
Olin valmis lähtemään. Bella tuli luokseni juuri kun olin lähdossä:
-Moikka!
-Moi! Mitenkäs Sissi totteli tänään? Varmaan turha kysyä, mutta muuten vain haluan tietää apulaisteni kuulumiset.
-Hyvin totteli, mutta poni on vähän pyöristynyt. Laitoin kyllä pidemmän satulavyön. Aion liikuttaa sitä nyt vähän ahkerammin.
-Hyvä hyvä. Kunnon treeni saa Sissinkin varmaan taas kuntoon. Mitenkäs ratsastus sujui?
-Mentiin maneesiin kun puhkesi sade niin äkkiä ja maneesi oli tyhjä. Hyvin Sissi kyllä meni. Mentiin koulua ja nopeanpaakin tällä kertaa.
-Okei! Hyvä! Minun pitää mennä nyt hommiin. Nähdään!
-Nähdään!
Sanoin Bellalle heipat ja lähdin kotiin.

Nimi: Essi ja Gazelle Galadrielle

01.09.2015 09:57
En enää edes viitsinyt pyytää äidiltäni kyytiä tallille vaan päätin pyöräillä sinne. Matkassa kesti kauemmin kuin ajattelin sillä eksyin pari kertaa mutta läysin äkkiä takaisin oikealle tielle kännykän avulla. Tallilla jatin pyöräni samaan paikkaan jossa näytti olevan kasapäin muidenkin hurjan reippaiden nuorten pyöriä. " Juuri näin, ajattelin. Aina jaksetaan valittaa siitä että nuoret ovat vain sisällä tietokoneella tai kännykällä. Kyllä! Silti yhden ratsastuskoulun pihassa on melkein kymmenen polkupyörää". Lähdin kävelemään kohti pihattoa josta löysinkin melkein heti Zellan. "Voi ei", parahdin kun näin pikkutamman. Se oli aivan ravassa ja kaikenlaiset risut olivat tarttuneet sen häntään. Zella antoi ottaa itsensä hyvin kiinnu ja yritti hinkata päätään käsivarteeni. Työnsin ponin pään pois- en halunnut rapaa hihaani. "Tule, nyt mennään", sanoin ja poni seutasi minua kiltisti talliin. Hain harjat ja annoin tammalle omenanpalan ennenkuin aloitin harjaamisen. Kesti kauan että rapa lähti ponin karvasta mutta Zella tuntui nauttivan huomiosta täysin siemauksin. Pölyharjalla sain loputkin ravat pois. Taputin ponia ja hain sen suitset. Ajattelin käydä taluttamassa sitä maastossa. Lähdimme matkaan ja tamma seurasi vierelläni kiltisti. Vähän väliä se yritti syödä kellastuneita korsia tienposkesta mutta pieni nykäisy kyllä sai sen taas liikkeelle. Teimme noin puolen tunnin lenkin kauniissa ilmassa. Tallilla otin Zellan suitset pois, pesin kuolaimet ja vain pikkutamman takaisin tarhaan. "Hyvä valinta tuo Zella oli. Se van on niin ihana", ajattelin kun lähdin talisin kotiin.

Nimi: Erica & Funny Joe

27.08.2015 06:43
//JATKOA//

Otin Joonan varusteet ja kävelin karsinalle. Joona tuijotteli ympärilleen. Laitoin suitset koukkuun karsinan ovessa ja menin karsinaan, varovaisesti avaten ovea. Otin Joonan riimusta kiinni, ja vähän puhuin sille kaikenlaista ja nostin satulan sen selkään. Joona hieman luimi, mutta jatkoi tallityttöjen tekemisien katselemista. Laitoin satulavyön alustavasti kiinni ja otin suitset telineestä. Sekoilin hetken apuohjien kanssa, mutta sain ne suoraksi lopulta. Otin riimun pois Joonalta ja laitoin sen koukkuun. Joona nosteli päätään ylös ja seisoin varpasillani yrittäessäni saada sitä alas. Pian sainkuin sainkin suitset päähän. Laitoin vielä apuohjat kunnolla kiinni satulaan ja ohjiin. Sitten vielä satulavyön kiristys ja suojat. Rapsutin hieman Joonaa kaulalta ja otin ohjat käteeni. Talutin Joonan kentälle, jossa nousin selkään. Joona oli ihan täpinöissään, se katseli korvat hörössä mitä ympärillä tapahtui ja ytitti lähteä matkaan. Kiristin selästä vyötä vielä, ja kokeilin jalustimia, onko ne hyvät. Sitten annoin pohkeet ja kävelin hetken kentällä. Väistelimme jokaista kulmaa mörköjen varalta, ja leikimme Joona pelkää leikkiä. Menimme sitten alkukäyntien jälkeen maastoon köpöttelemään. Seurasimme reittejä ja lopulta käännyimme takaisin, Joona oli yllättävän nätisti maastossa, ellei lasketa muutamaa pukkia. Tosin onhan siellä pelottavia jäniksiä ja muurahaiskekoja. Maaston jälkeen olimme kentällä loppu käynnit. Ja leikimme taas Joona pelkää leikkiä. Tosin hieman reippaammin ja innostuneemmin. Nousin pois Joonan selästä, ja löysäsin vyötä. Talutin sitä vielä hetken kentällä. Lopulta vein sen karsinaan ja otin varusteet pois. Laitoin oven kiinni ja pesin kuolaimet ja vein satulan ja suitset paikoilleen. Ristiin suitset. Sitten palasin karsinalle ja otin riimun. Laitoin sen päälle ja otin suojat pois. Aloitin harjaamisen kovalla harjalla, ja kastelin sitä vähän. Harjasin Joonan kunnolla ja rapsuttelin sitä vähän, sen jälkeen kun hoidin sen. Menin katsomaan onko tarhassa ketään, ja tarhassa oli toinen hevonen joka oli useaan otteeseen Joonan kanssa, joten hain samalla riimunnarun, kun menin takaisin karsinalle. Avasin ovrn ja laitoin narun riimuun kiinni. Talutin joonaa samalla rapsutellen tarhaa kohti. Avasin portin ja päästin Joonan laukkaamaan kaverinsa luo. Sanoin heipat sille ja laitoin portin kiinni ja vielä vein harjat pois. Otin muutaman välineen ja aloin putsata ruoka kuppia ja vesikuppia. Kun olin saanut ne puhtaaksi siivosin vielä muutenkin karsinan. Kun sain sen valmiiksi vein tavarat pois ja pesin vielä Joonan varusteet. Pesun jälkeen ne kiilsivät kauniisti. Vein kaiken paikoilleen ja sanoin vielä heipat Joonalle kävellessäni sen tarhan ohi. Kävelin reippaasti pysäkille. Pian olisin kotona!

Nimi: Annabella&Sisuvius "Sisu"

26.08.2015 17:39
-Ehdottomasti kahvitauon aika!

Äiti pamautti auton oven kiinni perässään ja kiiruhti huoltoasemalle. Huokaisin turhautuneena ja mietin mielessäni, miksi ihmeessä olin hypännyt äitini kyytiin, jotta hän veisi minut tallille. Parempi olisi ollut vain pyöräillä reippaasti reilun 30 kilometrin matka. Jos matkalla vain tuli vastaan huoltoasema tai muu pikku kuppila, äitiä ei pidätellyt mikään. Vaikka luonnehdin usein itseäni positiiviseksi ihmiseksi, nämä olivat tilanteita, jolloin en ylhäisessä yksinäisyydessäni jaksanut ajatella myönteisesti ja olla iloinen. Onneksi uusi kotimme muutaman kilometrin päässä Hevosjärven talleilta olisi pian valmis, ja voisimme muuttaa sinne mummin luona majailemasta. Sitten voisin pyöräillä vaivatta tallille vaikka joka päivä.

Äiti pysäytti auton. Oltiin perillä. Nousin autosta sydän pamppaillen. Ennen kuin suljin auton oven, halasin äitiä pikaisesti.
-Muista sitten olla varovainen! Onhan eväät mukana? Voit soittaa heti kun haluat kotiin. Ja muistakin...
-Äiti hei, lupaan kyllä olla talloutumatta hevosten jalkoihin tai liukastumatta tai mitä nyt ikinä pelkäätkin minulle tapahtuvan, naurahdin ja kohotin käteni pystyyn.
-Anteeksi kultaseni, taidan olla vähän ylihuolehtivainen. Mukavaa tallipäivää!
Äiti sulki auton oven ja ajoi tiehensä. Jäin seisomaan tallipihalle ja mietin, mitä pitäisi tehdä tai minne mennä. Muistin tallin omistajan sanoneen puhelimessa, että uusi suloinen (tiesin ponin olevan suloinen, vaikken ollut koskaan nähnyt sitä hoitoponini asui ratsastuskoulun tallissa. Huomasin suuren, valkoisen kivitallin lähellä järvenrantaa. Ennen kuin ehdin lähteä tutkimaan tallia, joku nykäisi minua paidanhelmasta. Tukahdutin kiljahduksen ja käännyin ympäri. Takanani seisoi pienen pieni, suloinen falabella, joka tiirasi minua suklaanruskeilla silmillään silmillään paksun otsatukkansa otsatukkansa lomasta.
-Hei, pikkuinen. Kuka sinä olet ja miksi mahdat kulkea vapaana tallipihalla? kyselin hiljaa rapsuttaen ponia samalla harjan alta. Pikku falabella tönäisi minua leikkisästi ja lähti kipittämään kohti tallipihassa olevaa toista rakennusta. Lähdin hämmentyneenä seuraamaan. Kun pääsin lähemmäs, huomasin oven yläpuolella puisen kyltin, johon oli kaiverrettu "Ratsastuskoulu Kastanja". Olin meinannut mennä järven lähellä olevaan talliin, jonka muistin nyt olevan yksityistalli, mutta pieni suloinen poni oli ohjannut minut oikeaan paikkaan.
-Kiitoksia avusta, pikkuinen, mumisin ja hellittelin hevosta hetken. Käytävällä käveli pari tyttöä poneja taluttaen sekä nuori nainen, joka minut huomatessaan hymyili ja heilautti tuttavallisesti kättään.
-Heipparallaa! Sinä olet varmaan Annabella? Minä tottelen nimeä Huusari, puhuit kanssani puhelimessa.
-Arabella näyttääkin jo esittäytyneen sinulle, Huusari jatkoi nauraen.
-Joo, mä oon Annabella, sanoin ujosti hymyillen.
-Nyt minun on kuitenkin palattava hommiini. Tervetuloa Heppiksen hulinaan!
Huusari katosi nurkan taakse kottikärryjä työntäen.

-Tuulen Elliot, Caspian Dream...Sisuvius. Tuossa se on.
Pysähdyin karsinan eteen ja kurkistin sisään. Karsinassa seisoi voikko poni, joka torkkui seinän vieressä.
-Heippa Sisu.
Poni säpsähti hereille ja kääntyi katsomaan, kuka ovella seisoi. Tulijan (minut siis) paikannettuaan se kääntyi takaisin torkkumaan. Laskin varustehuoneesta hakemani harjalaatikon karsinan eteen ja otin karsinanovella roikkuvan riimun käteeni. Sitten liu`utin karsinanoven auki ja astuin sisään. Sisun korvat kääntyivät äkkiä luimuun. Se ei minua säikäyttänyt, olinhan ennenkin hoitanut pippurisia tapauksia ja tiesin, että poni aikoi vain pelotella. Kävelin päättäväisesti ponin pään viereen ja aloin laittaa riimua. Sisu peruutti pois ulottuviltani.
-Jaa että olet sinä tällainen pikku junttura, hymähdin ja tein uuden yrityksen. Sisu jatkoi juoksuttamistani. Lopulta en enää yrittänyt laittaa riimua ponille vaan vaihdoin taktiikkaa. Otin riimunnarun irti riimusta ja heitin sen Sisun kaulalle. Sisu yritti peruuttaa pois, mutta lopetti huomatessaan, etten aikonut luovuttaa. Puin riimun ponin päähän ja taputin sitä.
-Noinhan se meni hienosti. Olet sinä hurjan suloinen poni, puhelin ja rapsutin samalla ponia. Kun siirryin rapsuttamaan leuan alta, Sisu venytti alahuultaan nautiskellen. Nauroin ponin ilmeille hetken ja menin sitten hakemaan harjan.

Sidoin Sisun kiinni (kesti muuten hetken saada se liikkumaan eteenpäin, jotta ylsin sitomaan narun) ja aloin harjata lyhyttä karvaa uutterasti. Pölyä ja irtokarvaa lensi ilmassa, ja sain osan niistä kurkkuuni. Köhin niin, että Sisu alkoi töniä minua päällään kuin ihmetellen, mikä minulle oikein tuli.
-Köh köh..lopeta, hassu poni, kaadun muuten! tyrskin yskänpuuskien lomasta.
Sain viimeinkin kurkkuuni takertuneet irtokarvat köhittyä ulos, ja harjaushetki saattoi jatkua. Hengitin sisääni hevosentuoksua (suu kiinni, enhän tahtonut uutta yskänpuuskaa) ja nautin siitä, että olin taas pitkästä aikaa tallilla.

-Selvitetäänkös vielä tuo sinun harjasi ja lähdetään sitten pienelle kävelylenkille?
Otin esiin muovisuan sekä pehmeän harjan ja aloin selvitellä ponin harjan takkuja, ensin käsin. Huollettuani harjan perusteellisesti palkitsin Sisun kärsivällisyydestä pienellä rapsutustauolla. Sitten irrotin narun kalterista ja lähdin taluttamaan ponia ulos. Ulkona oli melko pilvistä, mutta ilma oli silti lämmin. Sisu yritti heti kuskata minut lähimmälle ruohotyppäälle, mutta olin varautunut siihen enkä antanut ponin kiskaista päätään alas. Päätin taluttaa Sisun yksityistallin taakse ruohikolle, jossa voisin antaa sen syödä hetken. Matkalla vastaani tuli pitkä tyttö, jonka hiukset olivat huolettamalla poninhännällä. Hän moikkasi minua ystävällisesti. Hymyilin iloisena ja jatkoin matkaani. Minun piti keskittyä taluttamiseen koko ajan, koska välillä Sisu käveli kuin pieni enkeli kiltisti vierellä, ja seuraavassa hetkessä se oli jo marssimassa ties minne tai tonkimassa taskujani herkkujen toivossa. Pysähdyin Jääntallin taakse ja annoin Sisun nyhtää maasta ruohoa. Pidin kättäni ponin selän päällä ja nautin kahdenkeskisestä ajasta uuden ystäväni kanssa.

Kun olin syötellyt Sisua jo jonkin aikaa, huomasin kellon olevan jo melkein kahdeksan. Nostin vastahakoisen Sisun pään nurmesta ja lähdin taluttamaan ponia takaisin tallille. Kun pääsimme talliin, siellä talutettiin jo hevosia sisälle tarhoista ja tunnilta. Vein Sisun karsinaansa ja otin riimun sen päästä. Päätin mennä kysymään, voisinko auttaa iltatallissa.

Apuni otettiin mielellään vastaan. Niinpä tartuin toimeen ja aloin jakaa hevosille iltaruokia muiden tallilaisten kanssa. Tullessani Sisun karsinalle pikku hoitoponini hörisi jo malttamattomana. Heti, kun kaadoin ruuat kippoon, oli pieni turpa jo hamuamassa parhaita paloja. Lopuksi, kun kaikki hevoset olivat saaneet ruokansa ja tallissa kaikui iloinen rouskutus, lakaisin vielä poniorien ja -ruunien käytävän puhtaaksi heinistä ja muusta roskasta. Sitten sanoin heipat tallilaisille ja Sisulle, hain kamppeeni varustehuoneesta ja lähdin ulos soittamaan äidille. Vasta silloin huomasin, miten kova nälkä minulla oli. Evääni lojuivat yhä käyttämättömänä repussani. Tallilla puuhaillessani en ollut muistanut syödä mitään. Naurahdin itsekseni ja palasin tallin lämpöön odottamaan äitiä. Jonkin ajan kuluttua tuttu auto kaarsi pihaan. Tallipäivä oli ohi.

Nimi: Milla&Eloquence Sapphire
Kotisivut: http://kultajalka.suntuubi.com

25.08.2015 19:38
Tänään tulin tallille poikaystäväni Jannen kanssa. Tämä pitkänhuiskea ja tummatukkainen, mutta yllätäen siniset silmät omaava komistus oli onnekseni myös höyrähtänyt hevosiin. Ajoimme pitkähköä maantiepätkää keskustellen samalla.
"Jos Kristian on jo saanut kärryt korjattua, voitaisiin mennä kärryttelemään Dominolla" sanoin Jannelle.
"Sehän kuulostaa kivalta. Haluaisin kuitenkin nähdä myös joskus kun ratsastatkin sillä. Mitä luulet, antavatko Husaari ja Bella minun tulla tänne Dellan kanssa? Voitaisiin lähteä yhdessä maastoon." Janne kysyi.
"Sitä pitää kysyä. Luulisin kuitenkin, että onnistuu." Olin salaa kateellinen Jannelle tämän täysveritamma Dellasta.

Ajoimme tallin parkkipaikalle. Olin kaappaamassa tallivarusteitani vänkärin puolen jalkotilasta, kun Janne läpsäisi minua sormille.
"Annas kun minä" hän hymyili ilkikurisesti.
' Ja tuon kanssa tulee muka jo kolme vuotta huomenna.. Ja vuosi kihloissa!" Nousin Pontiacistani ja läimäytin oven kiinni. Janne nousi myö toiselta puolelta. Laitoin ovet lukkoon ja lähdimme kävelemään käsi kädessä kohti tallia Jannen kantaessa tavaroitamme.

Menimme kaapilleni ja jätimme sinne vaihtovaatteemme. Olimme lähdössä illalla juhlimaan etukäteen kahdestaan kolmivuotis ja -vuotispäiväämme.

Palasimme tallin puolelle ja laitoimme kypärät päähän ja hanskat käteen.
"Haetaan Domino." huikkasin miekkoselleni. Kävelimme riimunnaru kädessäni tarhoille.

///JATKUU///

Nimi: Erica & Funny Joe

25.08.2015 16:25
//JATKOA//

Moikkaan Joonaa iloisesti. Rapsuttelin hetken Joonaa harjan alta ja sitten otin kumisuan. Tiesin Joonan pitävän siitä, joten harjasin sillä kauemmin kuin normaalisti. Kavioiden kanssa jouduin tappelemaan. Joona luuli mörön syövän sen jalat, joten tepasteli paikoillaan. Hihitin hieman, mutten luovuttanut. Joona tutki taskujani tarkasti kun laitoin kaviokoukkua pois. Laitoin karsinan oven kiinni ja lähdin hakemaan Joonan varusteita. Matkallani näin muutaman ihmisen. Moikkasin heitä ujosti ja ystävällisesti. He moikkasivat takaisin ja kysyivät minulta:
- Kenellä menet, tai menit?
- Menen Joonalla, entä te? kysyin hymyillen.
- en vielä kellään, hoidan Rosea, Olen muuten Rosa, ja nämä muut ovat Essi ja Tiude! sanoi Rosa niminen tyttö.
- Olen Erica, kiva tavata! Menen nyt hakemaan varusteet, jos teillä on aikaa, tuletteko mukaan maastoon? Vaika kävelemään jos ei ratsastamaan? sanoin ujosti, mutta iloá hehkuen.
- Katsotaan! Voimme joskus ratsastaa yhdessä kyllä! sanoi Essi niminen tyttö. Nyökkäsin hymyillen ja menin hakemaan Joonan varusteita.

//JATKUU//

Nimi: Rosa&Rossini's Magic Moment "Rose"

25.08.2015 15:48
//Oon tainnut addiktoitua täällä kirjoittamiseen  D
//JATKUU

Hevosjärven tila näkyi puiden läpi ensin ainoastaan katon harjana, kunnes edessäni oli upea talli upeine hevosineen ja ihanine opettajineen. Musta tamma Arabella juoksi tutusti minua vastaan ja hörähti huomatessaan porkkanan kädessäni. Rapsutin Arabellaa ja annoin sille porkkanan. Se jäi rouskuttamaan tyytyväisenä porkkanaa ja itse lähdin katsomaan Rosea. Sade oli jättänyt maahan vesilammikoita. Turve oli sekoittunut tallipihassa veteen ja maa oli kuran peitossa. Kävelin Kuunpihatolle ja näin Rosen piehtaroivan tarhassa. Livahdin aidanraosta pihattoon ja lähdin kävelemään kohti Rosea. Rose kiehnäsi maassa ja kun se ponnisti ylös jouduin ottamaan tukea aidasta. Rose oli aivan kokonaan mudan peitossa.
"Voi ei voi ei", huokaisin ja otin Rosen kiinni. Tamma hölkytti vierelläni ja talutin sen pesukarsinaan. Sidoin tamman kummaltakin puolelta kiinni ja otin sitten haaleaa vettä ämpäriin. Kaadoin veteen runsaasti saippuaa. Sekoitin vettä kädelläni ja avasin sitten vesihanan. Rose irvisteli veden ruiskuessa karvaan, mutta ruiskutin vettä silti niin pitkään, että irtolika valui pitkin lattiaan kohti viemäriä. Tein toisella puolella saman jutun ja suljin hanan. Kastoin sienen veteen ja aloin hinkata sienellä Rosen kaulaa. Kaula alkoi vaahdota ja siirryin seuraavaan kohtaan. Takajalkoja pestessä Rose nosteli jalkoja harmissaan, mutta käskin sen lopettaa. Ihan kuin se olisi jotain auttanut. Rose oli vaahdossa yltäpäältä, kun avasin hanan ja ruiskutin saippuat pois. Siirryin sitten toiselle puolelle pesemään tammaa liasta.
"Missä oikein pyörit?" ihmettelin kun mudan alta löytyi myös heinänkorsia. Rose antoi pestä itsensä hienosti ja huuhtelin vielä toisen puolen. Olin tyytyväinen itseeni. Rose alkoi näyttää hevoselta eikä mutapallolta. Suihkutin selvitysainetta Rosen häntään, mutta huomasin etten ollut tuonut harjapakkia pesukarsinaan. Katsoin ulos ja näin muutaman työntekijän. Huikkasin yhden luokseni.
"Hei, tota voisitko tuoda ykköshoitokarsinasta Rosen harjapakin?" kysyin naiselta, joka lähti luotani nyökättyään. Odotin pesukarsinan ovella ja sain harjapakin käteeni.
"Kiitos", sanoin naiselle ja aloin selvittää Rosen häntää. Hännän kanssa meni aikansa, eikä Rose auttanut asiaa ollenkaan, kun hän nosteli takajalkojaan.
"Hei viitsitkö nyt?" kivahdin, kun olin varmasti neljäkymmentäviisi minuttia selvittänyt häntää. Kun sain hännän selvitettyä kaivoin pakista kuminauhan ja letitin Rosen hännän. Harjaa selvitin sormilla ja Rose näykki ilmaa vihaisena. Letitin myös harjan ja otin sitten pehmeän pyyhkeen millä kuivasin Rosea.

Nimi: Erica & Funny Joe

25.08.2015 06:22
Kävelin talille reippaasti. Katselin tuntilistaa, Joona ei mennyt tänään tunneille tai valmennuksiin. Ajattelin tänään mennä maastoon köpöttelemään. Katsoin Joonan karsinaan. Joona makasi karsinassaan ja tuijotti minua korvat hörössä. Kävin hakemassa harjat karsinan eteen, ja menin varovaisesti karsinaan. Joona nousi ylös.

//JATKUU//

Nimi: Rosa&Rossini's Magic Moment "Rose"

22.08.2015 18:10
//JATKOA

Rose hidasti vauhtiaan tuntiessaan nykäisyn ohjasta ja antoi nousta selkään. En yrittänyt laukkaa uudestaan vaan aloin ravata ja tein pysäytyksiä ravista ja suoraan pysäytyksestä raviin. Tempon vaihdossa Rose loisti, mutta kun sade rummutti kattoa kovalla voimalla oli tamma juosta alta joka toisen vaihdon aikana. Yritin saada Rosen kuulolle tekemällä monia pysäytyksiä kaarteita ja ympyröitä. Rose alkoi rentoutua allani eikä välittänyt sateesta. Nostin laukan vain lyhyelle sivulle ja hidastin raviin ympyrällä. Rose taipui allani kumpaankin suuntaan ja aloin sitten ravata harjoitusravissa ympäri kenttää tehden uudelleen tempon vaihtoa. Ohjaa puristamalla hellästi Rose hidasti ravia ja kun maiskautti tai painoi pohkeella aivan hellästi alkoi ravi jatkua lennokkaampana. Kehuin tammmaa ja olin tyytyväinen, että en laukannut paljoa, sillä nyt tutustuin Roseen ravissa. Vaihdoin suuntaa ja aloin keventämään, sillä Rosen ravi ei ollut mukavin istua. Samassa ovi aukesi ja joku astui sisään. Käännyin katsomaan ovea ja näin Huusarin seisomassa hymyillen katsomon puolella. Jatkoin työskentelyä ja yritin ratsastaa mahdollisimman pehmeästi. Käännyin pituushalkasijalle ja ravasin siinä. Hidastin ennen päätyä käyntiin ja ohjasin Rosen vasemmalle, kun Huusari viittoi minua pysäyttämään.
"Miten on mennyt?" hän kysyi uteliaana nähdessään omituiset painaumat hiekassa. Naurahdin ja kerroin tippumisistani.
"Rose vain lähti juoksemaan sadetta pakoon", sanoin ja silitin tamman kaulaa. Huusari uteli olinko koittanut laukkaa tippumisten jälkeen ja käski nostaa laukan pitkälle sivulle.
"Tule uudelleen pituushalkasijalle ja nosta oikea laukka pitkälle sivulle", Huusari määräsi ja nyökkäsin hivenen hermostuneena. Ohjasin Rosen jatkamaan matkaa ravissa ja käännyin päädystä uudelleen pituushalkaisijalle. Ravasin puoliväliin pituushalkaisijaa ja pysäytin. Jatkoin käynnissä päätyyn ja käänsin oikealle. Kulmassa painoin oikean pohkeen kiinni Rosen kylkeen. Tamma nosti allani voimakkaan laukan ja laukkasi pitkänsivun hidastukseeni saakka. Ravasin Huusarin luokse joka hymyili hyväksyvästi.
"Hyvä, jatka vielä hetki ravissa ja ota sitten loppukäynnit, nähdään", hän totesi ja taputti Rosea ennen kuin poistui maneesista. Kehuin Rosea vuolaasti laukasta ja jatkoin sitten suunnan vaihdettuani ravissa vasempaan kierrokseen. Rose kuunteli ohjasapujani tarkasti ja kunnon loppuravin jälkeen annoin sen kävellä pitkin ohjin kierroksen, kunnes tulin alas ja nostin jalustimet ylös ja löysäsin vyötä. Talutin Rosea ympäri maneesia. Lähdin sitten hoitokarsinoille ja kävelimme mahdollisimman reippaasti, jottemme kastuisi. Hoitokarsinalla otin Roselta varusteet pois ja harjasin tamman läpi. Päätin laittaa Roselle loimen, joten loimitin tamman ja lähdin taluttamaan sitä pihattoon. Portilla suukotin Rosen turpaa ja päästin sen vapaaksi. Hain tavarani ja lähdin bussipysäkille.

Vastaus:

Hienoa Rosa!

Vastaan tällä kommentilla kaikkiin tarinoihisi pidemmästi.

Ensinnäkin:
Minusta on upeaa lukea pitkästä, pitkästä aikaa Arabellasta tarinoissa. Sitä kun ei aina muisteta ottaa mukaan tarinoihin, joten upeaa että otit!

Tarinoistasi näkee, että olet tutustunut Heppiksen sivuihin ajan kanssa ja olet myös Rosetten luonnetta lukenut tarkasti. Se on hyvä! Pidä kiinni siitä! On nimittäin mukavempi lukea tarinoita, joissa on taitavasti otettu hoitoponin luonne mukaan.

Kuvailet paljon hoitohetkeä ja ratsastusta. Hyvä! Samalla me saadaan näkökulmaa siihen, millaisia tehtäviä teette hoitsujenne kanssa ja samalla myös mahdollisesti voidaan kehitellä päässä tunneille tehtäviä tätä kautta.

En äkkiseltään keksinyt juurikaan kirjoitusvirheitä tai isoja virheitä, todella hyvä Rosa!

Arvostamme todella paljon myös sitä, että olet ottanut meitä ( Bella & Huusari ) mukaan ja sitä kautta saanut tarinoihin vuoropuhelua. On muuten ihan totta, että pistän heti tippujat kokeilemaan askellajia uudestaan, mistä ovat tippuneet. Ja ylipäätään satulaan noustaan välittömästi tippumisen jälkeen, ellei ole loukkaantunut pahasti.

Rosette on kyllä semmonen tamma, että sen kanssa saa auttaa usiammasti. Tamma kun tuntuu tykkäävän muitten kiusaamisesta! Toivottavasti Rossusta ei tuu ihan samanlainen. Ainakin nyt varsana se on osoittanut, että siitä löytyy myös äitinsä luonnetta.

Te olettekin päässeet hyvin tutustumaan tamman kanssa. Hiljaa hyvä tulee!

Mulla on ihan muutaman viikon sisällä jo ensimmäiset kirjoitukset, mutta jossain vaiheessa olen suunnitellut, että voisin pitää #Huusarinrääkkejä. Haluaisitko yksityistunnin Rosetten kanssa tai jonkun muun tuntiheppamme kanssa?  Joko minä tai Bella pidettäisiin se. Tiian tunnit alkavat ilmeisesti pian foorumin puolella.

Saat näistä 3 tarinasta yhteensä 100v€. Kaappisi on valmis ja löytyy nimeäsi klikkaamalla.

- Huusari

Nimi: Tiude ja Sissi

22.08.2015 09:25
Tuijotin matikankirjan laskua ainakin viisi minuuttia, mutta ei. Paiskasin kirjan kiinni. Soitin äidille ja kerroin että olen tehnyt läksyt.
-Voisinko nyt mennä tallille?
-No joo...Mene vaan. Varovasti sitten tien yli ja muutenkin?
-Joojoo. Menen.
-Kotiin syömään sitten viideltä, eikö?
-En ehi olla ku kaks tuntia!
-Kyllä se riittää. Jos ei riitä, soita.
-Ok.
-Kun tuun kotiin, katon sun läksyt heti.
-Joo... Moikka!
-Moikka!

-Mrr...

Miks just tänään? Eihän huomenna ees oo matikkaa. Tein kuitenkin läksyt reippaasti, sillä palkalla että pääsisin tallille. Pakkasin pieneen kangaskassiin chapsit ja kypärän sekä hanskat. Laitoin vielä hiukseni kiinni, sillä tallilla näin oli hyvä. Lähdin tallustelemaan tallille. Matkalla hyräilin kappaletta, jota lauloimme musantunnilla koko ajan.

Sitten hevosiin.
Sissi oli tarhassa. Se juoksi innokkaasti, mutta kun lähestyin sitä, se pysähtyi ja antoi minulle päänsä riimutettavaksi. Talutin Sissin sisälle, että saisin sen harjattua.

Sissi oli kurainen.
Sen turkissa oli siellä täällä kuraläiskiä, jotka olivat ikävästi kuivuneet. Rapsuttelin niitä ensin kumisualla, sitten piikkisualla. Kokeilin vielä puristaa märästä sienestä vettä niiden päälle,niin, että kura kastui. Sitten se lähtikin helpommin. Otin harjan ja hännän.
-Äh, koko häntä on täynnä takiaisia!
Sissi ei nähtävästi kovin tykännyt hännän harjauksesta. Se otti askeleita eteen ja taakse.
-Tiedän, täällä on takkuja. Koita kestää vielä hetki.
Vihdoin sain takiaiset irtoamaan. Otin kaviot. Ne Sissi antoi hienosti ottaa.
-Joo, voisin mennä ilman satulaa!
Paninkin sille sitten vain suitset päähän. Varalta laitoin suojat, jos hyppäisin.

Talutin Sissin Kastanjantallin kentälle. Kentällä selkäännousu ei ollut kovin iso ongelma. Sissi kun ei ole kovin korkea. Menin kuitenkin jakkaralta, sillä se olisi varmasti Sissille mukavampi vaihtoehto. Sissin askel-lajeissa on onneksi helppo pysyä ilman satulaakin. Lämmittelimme hetken. Kentällä oli este, se oli varmaan jonkun tunnilta jäänyt, tai sitten se oli siinä muuten vaan. Este näytti kuitenkin sopivan pieneltä meille. Menimme ensin hieman ravivoltteja ja pysähdyksiä. Sitten ravista pysähdyksiä. Pian laukkasimme. Sissi meni rentona, ja sen pää oli nätisti alhaalla. Taputin sitä. Seuraavaksi olisi esteen vuoro. Laukkasimme esteelle, mutta se meni muusiksi. En ollut pitkään aikaan hypännyt ilman satulaa, joten esteelle tulemista pitää harjoitella.
Kokeilimme vielä kerran. Laukkaa, esteelle, ratsasta eteen, nojaa hieman eteen, ja loiks! Oi! Ihanan pehmeä alastulo. Minusta tuntui, että Sissi olisi halunnut rakastuttaa minut siihen. Sen ei tarvitsisi enää edes yrittää, sillä olin jo rakastunut. Hiljensin vauhtia ja sain Sissin pysähtymään. Sissi pärski. Halasin Sissiä selästä käsin. Ensimmäinen esteemme on nyt ylitetty täydellisesti. Taputin. Menimme vielä kerran esteelle ja pääsimme yli. Tällä kertaa hypyt olivat nyt hypätty. Kentälle jäimme kuitenkin vielä pyörimään kentälle ja menimme random kouluratoja. Sitten menimme rauhassa käyntiä. Taputin vielä kerran ja tulin alas. Oli lämmin päivä, joten vein Sissin takaisin tarhaan. Laitoin vielä tallissa harjat ja suitset paikoilleen. Sanoin Sissille heipat. Vielä ei olisi ruoka-aika, mutta laitoin Sissin ruoat valmiiksi. Kävin siivoamassa Sissin karsinan. Lähdinkin sitten kotiin. Ja äiti oli tyytyväinen läksyihini :-) !

Nimi: Essi ja Gazelle Galadrielle

17.08.2015 10:05
- Missä meidän navigaattori on !? Se oli äitini joka oli hukannut juuri ostamansa uuden kojeen. - Se on varmaan vielä muovipussissa joka on tuolla keittiön nurkassa, vastasin. Tällaista oli meillä aina kun olisi pitänyt lähteä johonkin. Äitini oli hyvon tarkka kaikesta tekemästään eikä sietänyt minkäänlaisia virheitä, väärään osoitteeseen ajaminen mukaan lukien. - Voi ei. Siinä on siis akkukin vielä ihan tyhjä! Äidiltä pääsi syvä huokaisu ennenkuin hän käski minun tarkistaa että kaikki tarvittava oli mukanani. - Mikä sen tallin osoite nut olikaan?


Auton ovi läimähti kiinni ja se ajoi hitaasti pois suuren tallin pihasta. - Tulen puolentoista tunnin päästä hakemaan sinut kotiin, äiti oli vielä muistuttanut minua. Joskus äitini huolehtivaisuus saa minut hermoromahduksen partaalle, mutta parempi tämä on kuin vanhempi jota ei kiinnostaisi pätkääkään mitä hanen lapsensa elämässä tapahtuu. Lähdin suunnistamaan kohti Kuunpihattoa jossa Zellanen majailee. Tallilta minua tuli vastaan muorehko iloiselta näyttävä nainen joka kysyi : - Sinä olet varmaan Essi? Vastasin myöntävästi ja nainen esittäytyi Bellaksi. Hän näytti minulle Kuunpihaton paikkoja ja kertoi missä Zella suurinpiirtein on. Sitten hän ilmoitti että hän lähtee katsomaan että asiat muilla talleilla ovat hyvin ja lähti. - Selvä siis, ajattelin ja lähdin etsimään Zellaa aitauksesta. Se löytyikin äkkiä ja taisi tunnistaa nimensä sillä Zellaa huutaessa mustavalkoinen pieni poni nosti päätään ja lähti minua kohti hieman epäillen. Lähdin sitä vastaan ja se antoi kiltisti minun ottaa itsensä kiinni. - Olet paljon söpömpi kuin kuvissa jotka olen nähnyt. Se oli hieman ravassa mutta muuten oikein mukavan näköinen pieni otus
. Talutin sen tallirakennukseen ja laitoin sen kiinni harjauspaikalle. Poni katsoi perääni kun lähdin hakemaan tamman harjoja. Harjailin Zellaa hetken ja se oli kokoajan erittäin kiltisti kunnes sitä alkoi tympiä. Päästin sen takaisin aitaukseen jolloin äitini soitti että on saapunut tallin pihaan minua hakemaan. - Miksi tulit näin aikaisin? kysyin ja äitini vastasi meidän menevän kaupungille vaatekauppoihin. Hän tarvitsi kuulemma uuden laukun töihin ja minun uudet ratsastushousuni olivat haettavissa postissa. Ensimmäinen vierailu jäi vähän lyhyeksi mutta ensi kerralla voisin ratsastaa.

Nimi: Tiude ja Sissi

16.08.2015 15:52
Minua jännitti. Auton pysähtyessä tallin pihaan ihan ensimmäisenä Jesse tuli haukkuen ja häntää heiluttaen luokseni. Silitin sitä hetkisen. Lähdin tutkimaan paikkoja. Näin kuunpihaton, jonka hevoset katsoivat minua uteliaasti. Pian löysinkin Kastanjatallin ja menin sisälle. Joku hevosista hirnahti. En voinut erehtyä. Olin oikeasti täällä. Tallilla, joka on luultavasti maailman suurin ja hienoin talli ikinä. Pian löysinkin Sissin karsinan jonka edessä seisoi Bella.
-Moi! Bella tervehti.
-Moi,sanoin takaisin.
Sitten Bella esitteli itsensä, ja pikku Sissin, joka seisoi karsinassa, tuijotti meitä, ja nappasi aina välillä heinää suuhunsa.
-Voi miten söpö se on. Noin söpöä en olisi osannut kuvitellakaan!
Bella naurahti.
Sitten kävimme katsomassa Sissin varusteita, ja harjoja. Samalla katsoimme Sissin ruoat ja Bella esitteli minulle tallia. Olin aivan innoissani. Ihania varusteita, kaikki ruoat järjestyksessä omissa purkeissaan ja tietty aivan ihania hevosia! Olin aivan haltioissani.
Sitten Bella jätti minut tutustumaan Sissiin.
-Ai niin! Tässä on sinulle vielä Sissin kaapin avain. Ole hyvä!
-Kiitos,sanoin. Puristin avaimet nyrkkiini. Olin siis päässyt Sissin hoitajaksi. Tämä oli totta. Otin Sissin harjapakin ja nautin kun sain harjata Sissiä, ja sain käyttää harjapakin sisältöä. Sissi seisoi nätisti paikoillaan ja mussutti heiniään. Ihana pörröinen shetukka oli varmaan maailman kiltein. Ja minä olen maailman onnellisin kun saan hoitaa sitä. Aluksi ainakin on hyvä olla kiltti poni. Sissi näytti nauttivan kumisukahieronnastani, sillä se laittoi silmät kiinni ja sen alahuuli lörpötti. Ainoastaan korvat liikkuivat sen kuunnellessa minun rakkausrunojani sille. Heti kun lähdin hakemaan kaviokoukkua, se heräsi, ja ihmetteli minne hävisin. Olin jo sanomassa nosta, kun se nosti kavionsa itsestään ja laski sen maahan vasta kun olin valmis.
-Oho, sinä olet kyllä hyvä poni. Minun ei olisi varmaan tarvinnut edes pitää jalasta kiinni. Mietin että voisin ratsastaa vähän. Hain Sissin satulan ja suitset. Sissi ei pullistellut, ja se avasi suunsa kiltisti. Hain nopsasti chapsini ja hanskani satulahuoneesta. Nappasin vielä kypärän matkaan ja lähdin taluttamaan ponia kohti kenttää. Kaikki kävi niin nopsasti ja helposti kun poni ei venkoillut. Selkäänkin oli helppo päästä,kun poni ei niin korkea ollut. Selässä istumista jännitin ja pidin silmiä kiinni hetkisen. Sitten avasin silmät. Poni seisoi edelleen paikallaan odottaen pohkeitani.
-Heh, todellakin kiltimpää ponia saa hakea.Olen varmaan tottunut vanhan ratsastuskoulun vikuripäihin.
Lähdimme pitkin ohjin uralle. Menimme kentän kolme kertaa ympäri kunnes otin ohjat käsiini. Teimme joka kulmassa voltin. Se tuntui niiiin helpolta. Poni käveli rauhallisesti ja teki voltin kun käskin, ja isomman kun käskin... En voinut vieläkään käsittää miten joku poni voi olla näin kiltti. Ja shettis vieläpä. Lisäsimme vielä pitkille sivuille ravia. Sain ponin hienosti peräänantoon ja myötäämään. Olin niin ylpeä pikku hoidokistani! Laukkasimme vielä kerran kentän ympäri. Eikä pukin pukkia. Ihan kuin en ratsastaisi ollenkaan, laukassa oli niin helppo pysyä. Maailman kiltein poni oli nyt minun hoitsuni ja nautin siitä suunnattomasti! Taputtelin ponia, ja menimme sitten hiljaa käyntiä pitkin ohjin ilman jalustimia. Kun tulin alas selästä, halasin vielä Sissiä.
-Sä oot maailman ihanin poni ever! Mä en unohda sua ikinä!
Vein ponin sitten takaisin talliin. Tarkistin että sillä on vettä ja heinää, ja annoin sille pikku palan porkkanaa. Pian kuulinkin äidin auton ajavan pihaan, joten hyvästelin Sissin ja sanoin sille että tulisin pian taas takaisin. Heippa, pikku söpöläinen!
Autossa äiti kysyi miten meni.
-Hhhh...En osaa selittää. Maailman parhaiten...

Nimi: Rosa&Rossini's Magic Moment "Rose"

16.08.2015 12:55
//JATKUU//

Saavuin Hevosjärven tilalle ja huomasin heti Arabellan laukkaavan minua tervehtimään. Vein tavarani Kuunpihaton hoitokarsinalle ja lähdin hakemaan Rosea tarhasta. Rose näkyi jo kaukaa, kun se pukitteli ja juoksi ympäri pihattoa. Yritin saada Rosen kiinni, mutta lukuisten houkuttelujen jälkeen Rose pakeni minua. Lähdin hakeamaan tallista apua ja käsiini osui Huusari.
"Ööh.. tota moi", sanoi Huusarille, joka katsoi minua kummissaan. Aloin selittää Huusarille, etten saanut Rosea kiinni ja pyysin häntä auttamaan. Huusari lähti kanssani pihatolle ottamaan Rosea kiinni. Tamma näki Huusarin ja luovutti heti. Huusari nauroi ja laittoi sille riimun päähän. Huoahdin häpeissäni ja kiitin Huusaria avusta. Lähdin taluttamaan Rosea hoitokarsinalle, jossa tavarani olivat. Huusari käveli meidät kiinni ja pysäytti minut.
"Kaikille käy joskus noin, ei tämä ole ensimmäinen kerta", hän hymyili puheensa jälkeen rohkaisevasti ja nyökkäsin hänelle. Jatkoin matkaani ja jätin Huusarin katsomaan peräämme. Rose pukitti ja lähti viemään minua takaisin Huusarin luokse. Huusari pysäytti Rosen ja lähi kulkemaan askeleen meidän jäljessämme kohti hoitokarsinoita.
"Jos se lähtee viemään käännä se ympäri", hän sanoi, kun Rose meinasi taas kääntyä ja lähteä viemään. Pyöräytin tamman ympäri ja jatkoin matkaa. Hoitokarsinalla Huusari käski minun ratsastaa maneesissa, jos aioin ratsastaa, sillä kentällä Rose saattaisi juosta alta lehden takia. Nyökkäsin ja kiitin vielä avusta, kun nainen lähti kävelemään pois päin. Laitoin Rosen kummaltakin puolelta kiinni ja aloin harjata tammaa pölyharjalla pitkin vedoin. Hoidin tamman kunnolla pölyharjalla ja otin sitten kumisuan. Pyöritin kumisukaa pitkin Rosen kaulaa ja kylkiä. Kokosin samalla ajatuksia, kun aloin hakea kaviokoukkua. Laahustin Rosen ympärillä ja lopulta Rose kyllästyi sähläämiseen ja se näykkäsi minua käsivarresta.
"Juu juu, kyllä minä sinut muistan", sanoin tammalle ja siltin sitä kaulasta. Puhdistin kaviot ja Rose seisoi epätavallisen kiltisti. Hain satulan ja suitset varustehuoneesta ja palasin Rosen luokse. Rose oli onnistunut löysäämään toista riimunnarua niin, että se roikkui seinän vieressä. Kipaisin sulkemaan narun ja laitoin sitten Roselle satulan selkään. Satulavyötä kiristäessäni Rose alkoi näykkiä ilmaa, joten vedin vyön vain ensimmäiseen reikään. Suitset menivät edellistä kertaa paremmin päähän, joten laitoin vain kypärän päähän ja hanskat käteen, sekä lähdin kohti koulumaneesia. Taluttaessani Rose alkoi pomppia ja hyppiä ympyrää, joten jouduin tarttumaan kiinni sen turpahihnasta ja pysäyttämään sen. Huomasin pihalla seisovan lapsen, joka osoitteli Rosea ihmeissään. Hymyilin naiselle lapsen vieressä ja jatkoin matkaani maneesille. Vihelsin maneesin ovella ja avasin sen. Maneesissa ei ollut ketään, joten saatoin ratsastaa rauhassa. Suljin oven ja kävelin kentän keskelle. Laskin jalustimet alas ja kiristin vyötä kummaltakin puolelta kolmanteen reikään. Kun Rose keskittyi ilman näykkimiseen kiipesin selkään. Puristin pohkeella ja Rose lähti reippaaseen käyntiin. Tein pysäytyksiä ja ympyröitä pitkin maneesia. Vaihdoin suuntaa ja tein samoja tehtäviä vasempaan kierrokseen. Kun Rose oli kunnolla kuulolla aloin tehdä ravia. Ravasin ympyröitä ja tein siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Ravasin vain hetken, kunnes aloin tehdä käynnissä pohkeenväistöä. Rose väistätti hyvin ja rapsutin sen kaulaa. Samassa ulkoa kuului kova kolahdus ja Rose säikähti ääntä. Rose lähti alta ja jouduin kääntämään sitä pienelle ympyrälle. Lopulta tamma rauhoittui ja jatkoin työskentelyä pohkeenväistössä. Aloin ravata ja tein kaarteita ja kolmikaarisia. Vaihdoin taas suuntaa ja nostin laukan. Rose päätti, ettei häntä käskytetty ja alkoi pukittaa. En ollut varautunut pukkeihin ja tipuin käteni päälle hiekkaan. Rose laukkasi ohjat ja jalustimet heiluen ympäri maneesia. Nousin ylös ja kun Rose väsähti kävelin sen luokse.
"Noniin, voidaanko sitten toimia?" kysyin tammalta nauraen ja nousin takaisin selkään. Ravasin päätyyn ja nostin uuden laukan. Rose nosti väsyneen laukan ja laukkasi yhden ympyrän pyyntöni mukaan. Hidastin raviin ja ravasin ympyrällä. Tein ympyrällä siirtymisiä laukan ja ravin välillä. Rose pääsi taas rytmiin, kunnes ulkona alkoi sataa mikä sai Rosen aivan suunniltaan. Rose pukitti ja alkoi rodeoilla ympäri maneesia. Tipuin uudestaan, mutta sain ohjasta kiinni ennen kuin Rose lähti pakoon.

Vastaus:

Vastaan uusimpaan tarinaasi.

Nimi: Heidi & Jään Pisara

15.08.2015 13:43
//JATKUU//

Pisara käveli innokkaasti ja välillä se yritti saada suuhunsa jonkun korren, mutta estin sen! Hetken taluttelun jälkeen ajattelin.
- Mitä jos nousisin sittenkin selkääsi!
Ja niin kiepautin itseni Pisaran selkään. Selkä oli ihanan leveä ja turvallinen. Halasin Pisaran kaulaa ja se hörisi vastaukseksi.

Pyysin hevosen siirtymään raviin. Ravasimme hieman, kunnes kävelimme takaisin tallille. Laskeuduin selästä ja talutin Pisaran puomille. Riisuin siltä suitset pois, putsasin ne ja hoidin Pisaran muutenkin kuntoon. (Harjaus, kavioitten putsaus) Talutin Pisaran tallipihaan ja otin mukaani muutaman porkkanan palan.

Löysäsin riimunnarun aivan löysäksi ja menin Pisaran eteen seisomaan. (Noin 1,5 metrin päähän) Näytin hevoselle porkkanan palaa ja pyysin sitä luokseni.
- Tule!...Hyvä tyttö, sanoin, ja kehuin sitä ja rapsutin sen kaulaa, kun se tuli luokseni. Pisara sai pienen porkkanan palan.

Teimme saman vielä kerran uudestaan ja sitten irrotin vaivihkaa riimunnarun Pisaran riimusta.
- Tule Pisara!...Hyvä tyttö!
Nyt se tuli jo vapaanakin luokseni. Tein saman vielä kerran ja sitten vein Pisaran ilman riimunnarua laitumelle.
se vain seurasi perässäni ja meni laitumelle itse, kun avasin vain portin.
- Hieno Pisara!!

Menin takaisin talliin. Siivosin Pisaran karsinan ja lakaisin tallikäytävän. Putsailin Pisaran harjat vielä ulkona ja sitten olinkin valmis lähtöön. Menin siis odottamaan bussia bussipysäkille!

Nimi: Heidi & Jään Pisara

13.08.2015 15:44
Istuin bussin penkillä. Oloni oli hieman jännittynyt, sillä olin ensimmäistä kertaa menossa hoitamaan uutta hoitsuani, Jään Pisaraa. Vilkuilin kelloani noin kahden sekunin välein ja vihdoin se aika koitti, kun kello tuli 14.30! Bussi kaarsi Hevosjärven tilan viereiselle bussipysäkille. Hyppäsin autosta pois ja jäin niille sijoilleni tuijottamaan tallialuetta, joka näytti muutaman koivun takana aivan uskomattoman suurelta ja hienolta! Kävelin rivakasti tallipihalle. Katselin maisemia kävellessäni talliin ja sitten...

- Hei, nainen sanoi edessäni.
- Hei, ööh, olen Heidi.
- Niin juuri...Minä olen Huusari Rosewood, sinäkö alat siis hoitamaaan meidän Pisaraa?
- Juu!
- Okei, hyvää tallipäivää!
- Kiitos!

Jatkoin matkaani Kuunpihaton tammakäytävälle. kaikki hevoset näyttivät olevan pihalla ja niin nappasin käteeni riimunnarun ja lähdin katselemaan mistä Pisara löytyisi! Saavuin laitumien luo.
- Pisara, huudahdin ja sieltä kaikkien hevosten päitten seasta nousi se yksi ruskea pää, jossa oli suuri valkoinen tähtipiirto. Menin laitumelle hakemaan Pisaraa. Se käveli kylläkin itse minun luokseni ja niin pääsimme laitumelta pois.

Talutin Pisaraa aika pitkällä narulla. Hevosen askel oli pitkä ja eteenpäinpyrkivä. Se käveli tosi kiltisti vierellä! Talutin suokin tallin seinustalla olevaan puomiin ja aloinkin sitten harjailemaan hevosta. Lähinnä harjaamiseni meni kuitenkin silittelyn puolelle. Pisara katseli harjaustani levollisen näköisenä ja, kun rapsutin sitä kaulasta/leuan alta, se ojensi päätään vinottain ihan vaan nautinnon vuoksi!

Varmaan 20 minuuttia kestäneen harjauksen (myös sen silittelyn ja ihastelun) jälkeen putsasin kaviot. Kaviot nousivat yksitellen nätisti ilmaan. Joku kavio taisi jäädäkkin ilmaan ja Pisara huomasi laskea sen vasta, kun aloin nostamaan toista!
En ollut ajatellut vielä tänään mennä ratsastamaan, mutta ajattelin mennä taluttelemaan sitä maastoon, joten puin sille suitset päähän. Ne olivat todella helppoa laittaa sille, sillä hevonen laski päänsä nätisti alas ja otti kuolaimet kivasti suuhunsa.
- Hieno hevonen oot, joo, lässytin Pisaralle.

Talutin pisaran tallipihalle ja lähdimme siitä kävelemään pienelle maastoreitille!

//JATKUU//

Nimi: Erica & Funny Joe

08.08.2015 20:29
Astuin bussista ulos, ja lähdin kävelemään kohti tallia. Kävelin suoraan talliin ja nappasin riimun, että narun. Katsoin tuntilistaa. Joona ei mennyt tunnille. Ajattelin tänään juoksuttaa Joonaa. Katselin tarhoissa olevia hevosia, samalla kun hain Joonaa. Vihelsin portilla ja kutsuin Joonaa, avatessani porttia. Joona vain tuijotti minua maatessaan kuralammikossa. Joona nousi ylös ja tuijotti korvat hörössä minua. Joona otti pariaskelta minua kohti, mutta päättikin jäädä siihen. Se oli jo edistystä. Rapsutin Joonaa, kun laitoin samalla riimua. Talutin Joonan talliin ja karsinaan. Huokaisin, ja hieman nauroin Joonalle. Olihan se nyt tummanruskea. Näin jonkun tulevan luokseni.
- Hei! olen Orlando! Sinä olet? Ja kuka hän on? kysyi Orlando samalla naurahtaen nähtyään Joonan.
- Hei, olen Erica. Ja hän on Joona, vaikkei siltä näytä, nauran. Juttelin samalla Orlandon kanssa kun haimme hoitsujemme harjat. Orlando meni hoitamaan piirtoa ja minä menin Joonaa. Joona Katseli ympärilleen korvat hörössä. Moikkasin vielä rakasta. Sain harjata ihan kunnolla Joonan, jotta muta lähtisi pois. Joona piti erityisesti kumisuolla harjaamisesta. Kun olin saanut pahimmat pois, päätin mennä maneesiin. Laitoin harjakorin maneesin nurkkaan. Aloitimme paikalla pysymistä ja pysähtymistä. Pysähtyminen sujui hyvin, mutta paikoillaan pysyminen ei oikein. Joonaa kiinnosti kaikki muu. Kokeilin seuraamistakin, tosin huonolla menestyksellä. Joonaa kiinnosti kaikki enemmän. Sanoin Joonalle Prr, jotta se pysyisi paikoillaan, kun hain harjat. Kehuin Joonaa, ja aloin harjata sitä. Harjailin Joonaa maneesissa lähes puolituntia, ja ajattelin, että nyt voisin vähän juoksuttaa sitä. Laitoin suojat jalkaan, vaikken ratsastanut. Maneesissa oli juoksutusliina, joten lainasin sitä. Aloin juoksuttaa Joonaa. Joona meni nätisti. Ravia nostaessa ilmeni pieniä ongelmia, koska Joona ei millään olisi halunnut ravata ympyrällä. lopulta ravikin ympyrällä onnistui hyvin. Laukkaa nostaessa tuli pikku pukki, mutta sen jälkeen laukka oli rauhallista, ja ilmavaa. Tein saman molempiin suuntiin, ja sitten, kokeilin vielä seuraamista, samalla kun vein liinan takaisin. Joona otti pari askelta perääni, mutta jäi vain seisomaan. Taputin Joonaa. Edistystä. Otin Harjapakin ja otin riimunnarusta kiinni, ja talutin Joonan karsinaan. Harjasin vielä Joonan kunnolla. Poika ei edes hionnut, mutta ajattelin viilentää sen jalkoja. Joona ei aluksi millään halunnut tulla pesuboksiin, mutta lopulta sain sen tulemaan. Näytin sille monta kertaa, ettei kukaan sitä tapa siellä. Vähän Joona nosteli jalkoja, mutta ei lähtenyt boxista. Lopulta vein sen karsinaan ja otin pari söpöä kuvaa siitä, tosin Joona halusi maistaa kännykkääni. Katsoin vielä tuntilistaa, ja kukaan ei mennyt Joonalla, joten vein sen takaisin tarhaan, ystävänsä kanssa leikkimään. Otin riimun pois Joonalta. Tällä kertaa Joona ei juossut vaan käveli tarhassa. Kerran katsoi minua. Olin niin iloinen, pian olisimme luottositeen saaneet rakennettua. Menin Viemään harjat ja riimun, että narun pois. Sanoin vielä heipat Orlandolle, joka oli vielä tallilla, ja menin odottamaan bussia pysäkille.

Nimi: Orlando & Pika-Piirto "Piirto"

08.08.2015 09:35
Saavuin tallille. Menin hakeman Piirron narun. Kävelin tarhaan päin. Menin veräjän lankojen välistä. Kävelin pitkin askelin Piirron luo jonka jälkeen otin pojan päitsistä kiinni ja laitoin soljen kiinni. Kun aloin taluttamaan taas se alkoi. Koko matkan kunnon rynnimistä. Pääsimme talliin molemmat kunnossa. Otin päitset ja narun pois ja vein ne varustehuoneeseen. Matkalla sinne otin mukaani harjapakin.

Aloin harjaamaan Piirtoa kaulasta päin. Harjasin sitä kumisualla ja siirryin koko ajan taakse päin. Harjasin vielä toisen puolen. Harjasin sen jälkeen piikki sualla kaiken kumisualla vedetyt kohdat. Seuraavana pehmeällä harjalla koko hevonen, sekä tietenkin kaviot. Vein harjat pois.

Otin juoksutusvyön, sivu ohjat, juoksutusliinan ja suitset. Laitoin suitset päähän ja soljet kiinni. Laitoin sille juoksutusvyön ja kiinni sen. Sitten sivu ohjat kiinni. Kävin hakemassa juoksutusraipan. Laitoin juoksutus liinan toisen kuolaimen läpi ja talutin sen kentälle.

Laitoin Piirron kävelemään suurta ympyrää. Piirto meni kiltisti. "Hyvä poika!" Kehuin. Piirto käveli todella reippaasti. "Prr, Piirto Prr." Piirto pysähtyi. Menin sen luokse. Otin juoksutusliinan pois ja käänsin toisin päin. Piirto käveli vielä jonkin aikaa. maiskautin Piirron raviin. Se alkoi kiihdyttelemään. "Prr, käynti" Piirto alkoi kävelemään.

"Prr!" Piirto pysähtyi. Otin liinan pois ja käänsin liinan toisin päin. Sitten päästin sen ympyrälle. Maiskautin merkiksi ravista. Piirrolla oli energiaa ja alkoi laukkaamaan kovasti. "Prr ravia." Piirto alkoi taas ravaamaan. Pian se sai luvan laukata. "ja laukka." Piirto laukkaa kovasti. Pian se alkoi pukittelemaan. "Prr." Piirto alkoi ravaamaan se ravasi jonkin aikaa. "Prr." Piirto alkoi kävelemään. Kävelytin sitä kenttää ympäri. Kun olimme kävelleet lähdimme talliin.

Otin varusteet pois. Pesin kuolaimet ja paketoin ne. Otin kaikki muut pois ja vein tavarat paikoilleen. Hain päitset. Pujotin ne päähän ja laitoin soljen kiinni. Laitoin narun päitsiin kiinni. Talutin sen tarhaan. Taas se ryntäily alkoi. Sain onneksi sen sinne ilman ongelmaa. Avasin veräjän ja Piirto ravasi sinne. Otin narun pois ja vein sen talliin. Menin hakemaan kamani ja menin kotiin.

Nimi: Orlando & Pika-Piirto "Piirto"

07.08.2015 15:01
Kävelin kohti Hevosjärven tallia. Näin talli rakennuksen aloin kävellä kohti tallia. Kun pääsin talliin tutkin koko tallin jotta paikat hahmottuisi. Kun olin kiertänyt tallin menin katsomaan missä hoitsuni Pika-Piirron karsina on. Pian löysin Piirron karsinan. Kävin reippain askelin hakemassa harjat ja sen jälkeen aloin harjamaan oria. Otin alkuun kumisuan ja aloin harjaamaan kaulaa. Piirto oli ihmeissään uudesta hoitajasta. Piirto alkoi kuopimaan kun olin päässyt toiselle puolella. Vaihdoin piikkisukaan. Harjasin kaulan, selän ja takamuksen päällisen. Otin seuraavan harjan joka oli pehmeäharja. Harjasin sillä mahan ja jalat. Seuraavaksi kaviot ja pää. Kaviot oli likaiset joten oli hommaa. Pään harjaamisen jälkeen laitoin karsinan oven kunnolla kiinni ja vein harjat.

Kävin hakemassa suojat, satulat ja suitset. Laitoin karsinan oveen satulan ja suitset. Otin suojan ja jätin muut käytävälle. Kiinnitin suojan jalkaan ja kiskaisin tarrat kiinni. Tarkistin että suoja on tarpeeksi tiukalla ettei tipahda kesken ratsastuksen. Laitoin kaikki loput suojat ja hain satulan. Nostin satulan selkään. Katsoin oikean kohdan. Löysäsin toisen puolen ja kiristin toista puolta. Otin suitset ja laitoin kuolaimet kämmenelle. Laitoin kuolaimet suuhun ja sen jälkeen otin etuhiukset otsahihnan päälle. Laitoin remmejä kiinni. Menin pois karsinasta ja laitoin oven kiinni, kävelin hakemaan itselleni turvaliivin ja kypärän. Kiinnitin kypärän remmin ja laitoin turvaliivin tarrat kiinni. Otin ohjat käteen ja menin kentälle.

Kiristin satula vyötä laskin jalustimet alas. Säädin jalustimet. Hyppäsin selkään ja kirin vielä vyötä selästä. Ohjasin Piirron uralle ja annoin pitkät ohjat. Piirto oli heti temppuilemassa ja menossa keskellä kenttää. Komensin poikaa heti ja koitin saada sen tajumaan että se ei määrä missä mennään vaan minä. Otin ohjaa ja aloin asettamaan. Piirto asettui hyvin ja meni ihan okei. Otin ravin ja menin alkuun harjoitus ravia ja voltteja. Toisella pitkällä sivulla poika säikähti jotakin ja hyppäsi sivuun. Jatkoin ratsastusta ja menimme voltteja. Tein lyhyelle sivulle ravi kadeksikon. Toiselle sivulle laukassa. Laukassa sai pitää jokaisella lihaksilla kunnolla kiinni. Piirto laukkasi hyvin kahdeksikon. Sitten se alkoi se alkoi pomppimaan ja juoksemaan. Piirto pomppi sivuilla ja juoksi jos en antanut sen pomppia. Siinä vaiheessa muistutin kumpi on pomo. Kun sitä muistutin kunnolla se alkoi menemään kiltisti mutta jonkin ajan päästä se pomppi taas. Kun sain kaksi hyvää laukka kahdeksikkoa aloin menemään loppu ravia alkuun kevensin ja sitten lopetin kevennyksen. Annoin pikku hiljaa ohjaa ja pyysin sitä istunnalla ja äänellä käyntiin. Taputin kaulalle ja annoin sen kävellä ihan pitkillä ohjilla. Piirto meni käynti korvat hörössä. Kun lopetin tunnin taputin Piirtoa ja hyppäsin alas. Nostin jalustimet ja löysäsin vyön.

Sitten kävelin Piirron kanssa talliin. Otin suitset pois ja menin pesemään ne. Paketoin suitset ja jätin paikalleen. Otin harjapakin ja kävelin Piirron karsinan luo. Otin kaikki suojat pois. Harjasin ne ja laitoin tarrat kiinni. Laitoin aina etusuoja ja sen päälle toinen ja siitä tarrat kiinni. Sama takajalan suojille. Kun olin laittanut suojat niin vein sen paikalleen ja otin huovan pois. Laitoin sen kuivumaan väärin päin. Menin Piirron luo ja aloin harjaamaan sitä. Harjasin Piirron pään ja satulan kohdan kunnolla sekä muun vartalon tietysti. Otin kaviot joissa oli paljon hiekkaa joka oli tarttunut kentältä. Laitoin Piirrolle Riimun ja otin narun. Vein sen tarhaan. Piirto alkoi rynnimään hirveästi. Otin melkein riimusta kiinni ja koitin saada sen rynnimisen loppumaan. Lopulta olimme tarhan luona. Avasin veräjän laitoin sen kiinni ja päästin Piirron sinne. Menin lankojen välistä ja menin viemään narun talliin. Otin kaikki kamani mukaan ja lähdin kävelemään kotiin.

Nimi: Milla & Eloquence Sapphire "Domino"
Kotisivut: http://kultajalka.suntuubi.com/

30.07.2015 15:54
//Jatkuu
Husaari johdatteli minut pitkin tallin käytävää. Katselin Kastajan tallin tammapuolen tammoja kiinnostuneena. Husaari luetteli ääneen karsinoiden numeroita. "15, 16,17... Ja 18! Saanen esitellä, Eloquence Sapphire, tutummin Domino!" Huusari hihkaisi ja viittasi kohti suurta mustaa ja kaunista tammaa. Olin kyllä katsellut sen kuvia, mutta se oli vieläkin upeampi.
"Mitäs pidät?" Husaari kysyi. "Aivan upea tamma. Voihan tällä kärrytelläkin?" Kysyin kiireesti. "Minun pitää tarkistaa, onko meillä varastossa ehjiä riittävän pitkäaisaisia kärryjä. Ja mikäli ei ole, niin sitten katsotaan mitä voidaan tehdä. Minä käyn kertomassa sinulle sitten myöhemmin. Mutta näin jos haluat tutustella hoitsuusi, minä näytän sinulle missä varusteet ovat. Ja jos kärryt ovat korjattavana, vien ne Kristianille korjattaviksi. Sieltä voit sitten hakea ne." Husaari vastasi nauraen innolleni.

Menimme varustehuoneeseen. Husaari näytti minulle Dominon tavarat ja häipyi. Nappasin hoitovälineet mukaani ja menin tallin ulkopuolelle. Löysin tallin edustalta sopivan valoisan ja rauhaisan paikan, missä oli myös kiinnityspaikka hevoselle. Astelin takaisin talliin hakeakseni Dominon.

Saavuin Dominon karsinalle. Pysähdyin karsinan oven eteen ihastelemaan tammaa. Valkea läsi erottui kauniisti mustan otsatukan alta, mustia reunoja vasten. Kolme valkeaa sukkaa ja yksi täysi musta jalka. 'On tämä vaan upea hevonen...' ajattelin itsekseni. Minulla oli riimunnaru kädessä ja tammalla riimu päässä. Avasin oven salvat ja liu'utin oven hiljoksii raolleen. Astuin sisään ja ojensin ratsastushansikkaan peittämän käteni tammalle nuuhkittavaksi. Domino laski päänsä lempeästi pärskähtäen ja tuhisi hetken. Sitten tanma loi lempeän katseen minuun ja päättelin sen hyväksyneen minut karsinaansa. Livautin riimunnarun klipsin nopeasti päitsiin kiinni ja maiskautin. Lähdin astelemaan käytävää pitkin ja Domino, tuo valtava ja lempeä jättiläinen seurasi perässä kuin hyvin koulutettu koira. Pääsimme ulos ja laitoin Dominon kiinni vetosolmullakiinnikkeeseen. Nappasin pehmeänmpölyharjan ja aloin sukia tamman kylkiä ja jalkoja. Harjasin nopeasti vatsanalusen ja satulavyönalueen, koska huomasin tamman kutiavan herkästi vatsastaan. Ryhdyin harjaamaan selkää ja totesin olevani kiitollinen pituudestani, vaikka sain nytkin piipistellä vähän. Sain selän harjattua ja huomatessaan minun alkavan harjata sen kaulaa, Domino laski päänsä. Otin pienen pääharjan ja puhdistin pahimmat alueet tamman päästä. Sitten otin harjakamman ja aloin setviä tamman harjaa ja häntää samalla kun juttelin sille. Hetkeä myöhemmin, kun puhdistin tamman kavioita, huomasin laulavani tammalle. Tai oikeastaan räppäsin suomalasiten räppäreiden lauluja, joita olin oppinut ennen kuin muutin Ranskaan. "Pysythän hetken siinä, jookos? " kysyin tammalta ja lähdin hakemaan satulaa ja suitsia. Kantaessani kyseisiä ratsastusvarusteita totesin itsekseni, että iso hevonen, niin on ne isot ja varsinkin painavat varusteetkin. Laskin suitset varovasti pienelle varustetelineelle tallin sivulla. Nostin satulan piipistellen Dominon selkään. Laskin sen aluksi sä'än päälle ja liu'utin sen paikoilleen. Laskin satulavyön alas, kiersin vasemmalle ja laitoin sen kiinni. Sitten vielä kiristelin sitä vähitellen riittävän kireäksi. Suitsien vuoro. Laitoin päitset jaohjat kaulalle. Nappasin hihnanipusta kiinni ja nostin suitsia sen verran, että sain kuolaimet suuhun. Laitoi korvat otsa ja -niskahihnan välistä ja hihnat ja remmit kiinni. Päitset irti ja jalustimia mittaamaan.

Pidentäessäni jalustimia, huomasin miten vyö oli omituisen löysällä. "Domino, kultaseni... Etkai sinä ehkä pikkaisen pullistellut kun kiristin vyötä?" Kysyin tammalta muka uhkaavana. Domino katsoi minua niin huvittunut ilme silmissään, etten voinut kuin nauraa. Kiristin vyön ja säädin jalustimet. Olimme valmiit, vielä kypärä päähän, ja lähdin taluttamaan tammaa kohti kenttää.

Kentän edustalla oli matalahko selkäännousupenkki. Otin sen mukaani kentälle varmuuden vuoksi. Suljin portin ja käänsin hevosen vasen kylki itseeni päin. Nostin vasemman jalkani jalustimeen ja ponnistin. Ensimmäinen hyppy ei tuottanut tulosta, mutta jo toisella pääsin selkään. Olin iloinen, että Domino seisoi koko ajan nätisti paikoillaan. Keräsin ohjia, mutta pidin ne silti sopivan pitkinä. Annoin pohkeita, ensin varovasti, mutta kun hevonen ei liikkunut, painoin reilummin pohkeilla. Tamma lähti kuuliaisesti liikkeelle. Aluksi Domino vain löntysteli, mutta sitten maiskautin ja painoin hiukan lisää pohkeilla, se lähti reippaampaa käyntiä. Kokeilin peruutuksia, voltteja, pääty-ympyröitä, suunnanvaihtoja, jopa hiukan pohkeenväistöä. Pohkeenväistö onnistui välillä vähän paremmin, välillä ei ollenkaan. Teimme vielä vähän harjoituksia. Sitten vaihdoin askellajin raviin. Toistin näitä samoja harjoitteita, pikkuisen myös pohkeenväistöä, mutta Domino ei ihan hogannut, mitä pyysin. Vaihdoin suuntaa ja vaihdoin laukkaan. Tein kahdeksikkoa. Toisen osan kahdeksikossa pidin laukassa, toisen ravissa. Nämä vaihdot sujuivat todella hyvin. Vaihdoin vaihtojen järjestystä, jotta hevonen toimisi molemminpuolin hyvin. Rakastuin Dominon laukkaan. Sen on pehmeä ja ihanan keinuva, sellainen, että siinä on helppo istua. Ravi on pomputtavaa, mutta siinäkin on helppo istua harjoitusravissa. Käynti, no käynti onkin aivan omaa luokkaansa. Se on taivaallista! Käynti ja laukka ovat rentouttavia askellajeja yleensä millä hevosella tahansa, mutta Dominolla.. voisin ratsastaa vaikka koko päivän!

Mutta, minunkin oli pakko, ihan hevosta ajatellen lopettaa ratsastus tältä päivää. Loppukäynnit vedin kentällä, mutta kävin myös vähän aikaa kiertelemässä tallialuetta Dominon kanssa ratsain. Tulimme takaisin tallin edustalle ja laskeuduin ratsailta. "Hyvä tyttö! Hienosti meni, oli ihana eka ratsastuskerta sinulla! " kehuin tammaa ja rapsuttelin ja taputtelin sitä. Sitten muistin, että takkini taskussa pitäisi olla hevosnameja. Kaivelin taskujani ja löysin ne. Nappasi nelisen namia ja syötin ne Dominolle. Löysäsin satulavyön ja laitoin jalustimet "rullalle". Kietaisin päitset kaulaan ja otin satulan pois irrotettuani satulavyön. Sitten otin suitset ja laitoin päitset päähän. Vein satulan ja suitset jo sisälle. Tulin ulos ja otin harjan. Harjasin koko hevosen jälleen kauttaaltaan. Onneksi ei ollut kuuma päivä, lämpöinen vain. Sen jälkeen otin kaviokoukun ja puhdistin kaviot huolella tarkistaen samalla kengityksen. Kaivoin vielä muutaman namin ja annoin ne Dominolle. Sitten irrotin tamman kiinnitystelineestä ja lähdin viemään sitä tarhaan.

Löysin tarhan, jossa oli pelkkiä tammoja. Päästin Dominon sinne. Lähdin kohti tallia viedäkseni hoitovälineet takaisin varustehuoneeseen. Nappasin välineet syliini ja lähdin talliin. Varustehuoneessa pesin kuolaimet ja pyyhkäisin jalustimia, satulaa ja suitsia hiukan kostealla pyyhkellä. Astuin ulos aurinkoon ja kävin hakemassa autostani aurinkolasini. Menin katsomaan hevosia tarhoille. Domino söi rauhassa häntä kärpäsiä huiskutellen heinää ja ruohoa. Taisin torkahtaa aidalle, koska heräsin säikähtäen, kun Bella oli kutsunut minua. Käänsin katseeni nuoreen naiseen ja kysyin mitä asiaa hänellä oli. "Miltä Domino tuntui? Oliko kiva ratsastaa? Näin kun kävin pyörimässä tallialueella." Bella kyseli. "Domino oli aivan ihana. Sillä on uskomattomat pehmeät askeleet, ainakin minun mielestäni. Juu, käytiin siinä pyörähtämässä." Vastasin kaikkiin kerralla. Bella selitti vielä jotain, mitä en kovin tarkkaan kuunnellut. Sitten Bella vain häipyi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Lähdin vielä talliin. Etsin talikon ja kottikärryt, jotta voisin puhdistaa Dominon karsinan. Välineet löydettyäni menin karsinaa puhdistamaan. Karsinan puhdistuksessa kului noin viitisentoista minuuttia. Olin viemässä likaisia kuivikkeita ja lantakasoja lantalaan, kun minut pysäytti pitkä vaalea mies. "Hei! Oletko sinä Milla?" Miekkonen kysyi vahvasti ranskalaisittain. "Öh.. Olen. Kuinka niin?" vastasin. "Minä olen Kristian. Sinä olit käsittääksseni kysellyt kärryjä Dominolle." Kristian ojensi kätensä. Tartuin käteen ja vastasin "Niin kyselin. Onko tammalle kärryjä?" "Tottahan on, minä löysin tuolta. Varastossa olivat. Ne ovat muutaman päivän päästä valmiit. Niitä pitää hiukan korjailla." Kristian vastasi.

Juttelimme Kristianin kanssa hetken, ja sovimme, että käyn hakemassa kärryt, kun tulen taas tallille. Vein karsinanpuhdistus välineet paikoilleen ja menin Pontiacilleni. Avasin ovet istuin kyytiin, käynnistin auton ja lähdin kotiin.

Nimi: Rosa&Rossini's Magic Moment "Rose"

30.07.2015 15:19
Hyppäsin ulos autosta ja kiitin isääni kyydistä. Olin saapunut kauniin tallirakennuksen parkkipaikalle. Kävelin tallipihaan ja kävin tutkimassa paikkoja.
Lopulta löysin Kuunpihaton, missä Rosen piti asustella. Kävelin portille ja vihelsin hiljaa, kun näin upeat hevoset.
"Vau", kuiskasin ja avasi portin. Katseellani etsiskelin Rosea ja löysinkin sen.
"Heei Rose", sanoin ja ponin pää pomppasi ylös ruohoista. Aurinko oli kellastanut ruohoja joistakin kohdista, mutta Rose oli taistellut tiensä virheälle mättäälle. Lähdin kävelemään riimu selkäni takana kohti Rosea. Tamma arvasi kuitenkin aikeeni ja lähti pakoon, kuten olin jotenkin ajatellut. Rapsutin kahta leivänpalaa toisiaan vasten ja Rosen huomio keskittyi minuun. Niin kävi valitettavasti muidenkin ponien kohdalla. Rapsuttelin leivänpaloja, kunnes olin päässyt Rosen viereen. Puijotin riimun Roselle ja laitoin sen kiinni. Leivänpalat laitoin hupparini vetoketjutaskuun. Lähdin taluttamaan Rosea pihaton hoitokarsinaan. Rose arvasi jälleen aikeeni ja alkoi väläytellä hammasrivistöään.
"Lopeta ihan samoin tein", totesin ponille ja heilautin vähän riimunnarua kohti Rosen kylkeä. Rose säpsähti narun kosketusta, mutta jatkoin matkaa, ettei se pääsisi temppuilemaan. Kun pääsimme hoitokarsinoille laitoin Rosen kiinni kummaltakin puolelta. Siten se ei päässyt temppuilemaan enempiä. Aloin harjata Rosea pölyharjalla. Tamma ei ollut ilmeisesti pyörinyt mudassa, sillä karva oli suhtkoht puhdas. Kävin Rosen läpi kumisualla ja pehmeällä harjalla, vielä ennen kuin otin kaviot ja tarkistin kengät. Muutamia kertoja Rose nosti kaviotaan, pelotellakseen minua, mutta olin kuullut Huusarilta ettei siinä ollut mitään pahaa. Tarkistettuani kaviot kävin hakemassa suitset ja satulan Roselle. Päätin ratsastaa kokeeksi kaikki askellajit läpi, saadakseni tietoa seuraavaa ratsastusta varten. Tiesin Rosen palailevan mammalomalta, joten en aikoisi rasittaa sitä paljoa. Kiristin satulavyön ensimmäiseen reikään ja laitoin suitset päähän. Tai siis yritin. Rose tempoi päänsä kanssa, ja jouduin odottamaan ennen kuin sain kiinni riimusta. Laitoin riimun kaulalle ja nostin kuolaimet kämmenelleni. Siitä alkoikin tahtojen taistelu, kun Rose piti suutaan kiinni vaikka mitä teki. Lopulta kutitin sitä suupielestä ja pujotin niskahihnan paikoilleen. Lopulta suljin remmit ja laitoin riimunnarut vielä kiinni Rosen kuolaimiin. Otin kypäräni ja ratsastushanskani, jotka tuoksuivat vielä kaupalta ja palasin karsinaan. Irrotin riimunnarut kuolaimista ja otin ohjat kaulalta.
Kävelimme kentälle ja kiristin vyötä kaksi reikää toiselta ja yhden reiän toiselta puolelta. Sitten laskin jalustimet ja nousin selkään. Jalustimet olivat tarpeeksi sopivat kevyelle tunnille, joten kannustin Rosen käyntiin pienellä maiskautuksella. Rose lähti kävelemään ja ohjasin sen oikeaan kierrokseen. Kävelimme kierroksen ja aloin tehdä työskentelyä ilman ohjasapua. Katseella painolla ja pohkeilla tein Rosen kanssa kokorataleikkaan ja melkein onnistuneen pääty-ympyrän. Sitten otin ohjat käyttöön ja kiristin vielä toiselta puolelta kolmanteen reikään vyötä, ennen kuin otin ravia. Ravi oli pompputtavaa, mutta yritin parhaani mukaan istua siinä. Lopulta luovutin harjoitusavin kanssa ja otin kevyttä ravia. Ravasin pitkin ohjin kentällä ja käänsin taas pohkeilla ja painolla Rosea ympyröille. Vaihdoin vielä suuntaa ja ravasin siinä tehden pääty-ympyröitä, kaartoja ja kolmikaarista. Lopulta hidastin käyntiin ja otin kevyet välikäynnit. Välikäyntiä kävelin kaksi kierrosta, ennen kuin jatkoin ravityöskentelyä. Ravasin kentällä tehden kahdeksikkoa ja vaihtaen kevennystä kahdeksikon keskikohdassa. Rose ravasi pää kauniisti kaarella ja korvat käännettynä minuun päin. Rapsutin Rosea harjan tyvestä ja hidastin käyntiin. Pysähdyimme pääty-ympyrän keskelle ja kiristin vyötä vielä toiselta puolelta neljänteen reikään. Sitten otin harjoitusravia ja nostin seuraavalle pitkälle sivulle oikeanlaukan. Laukkasin puoli kierrosta ja hidastin käyntiin. Nostin vielä pääty-ympyrälle laukan. Vaihdoin ravissa suuntaa täyskaarrolla, ja nostin vasemmanlaukan pitkälle sivulle. Rosen laukka oli todella pehmeää ja lennokasta. Hidastin pitkänsivun päässä raviin ja nostin vielä pääty-ympyrälle vasemmanlaukan. Rose ansaitsi kehunsa ja ravasin vielä kaksi kierrosta ennen loppukäyntejä. Loppukäynneissä päästin Roselle pitkät ohjat ja löysäsin satulavyötä. Laskeuduin alas satulasta ja kävelin Rosea taluttaen vielä hetken kentällä. Nostin jalustimet ylös ja lähdin kävelemään takaisin hoitokarsinalle. Näin Huusarin pihalla ja vilkutin hänelle.
Hoitokarsinalla laitoin Rosen taas kiinni kuolainrenkaista ja otin satulan pois. Laitoin riimun taas kaulalle ja otin suitset pois. Rose päästi kuolaimet suustaan ja pujotin riimun paikalleen. Jätin suitset ja satulan hoitokarsinan eteen ja aloin harjaamaan Rosea. Kävin tamman läpi pehmeällä harjalla ja tarkistin kaviot. Annoin Roselle leivät jotka olivat olleet taskussani ja lähdin sitten taluttamaan sitä kohti pihattoa.
Päästin Rosen pihattoon ja taputin sitä kaulalle.
"Hieno tyttö", sanoin ja lähdin hakemaan varusteita viedäksei ne paikoilleen. Talliin päästessäni näin Bellan.
"Rose on ihan unelma, tosi kiva ratsastaa", sanoin Bellalle ja nainen hymyili minulle.
"Kiva kun tykkäät", hän sanoi ja päästi minut jatkamaan matkaa. Vein varusteet paikoilleen ja lähdin sitten kotiin.

Vastaus:

Vastaan uusimpaan tarinaasi.

Nimi: Milla & Eloquence Sapphire "Domino"

29.07.2015 20:27
~Ensimmäinen päiväni Hevosjärven tilalla~

Kaarsin punaisen räyhäkkään Potiac Firebirdini Hevosjärven tilan parkkipaikalle.
'Oneksi tämä on hiljainen auto...' ajattelin sammuttaessani pehmeästi hurisevan autoni. Nappasin mustan ratsastuskypäräni ja juuri ostetut ratsastushanskani ja hyppäsin ulos ja lukitsin auton ovet. Tarkistin puhelimen olevan äänettömällä ja laitoin sen sinipunaisen takkini taskuun avainten kanssa. Katselin hieman ympärilleni ja totesin paikan näyttävän viihtyisältä ja kotoisalta. Lähdin kohti tallitupaa.

Astuessani tallitupaan, rakennus näytti ja jopa kuulosti tyhjältä. Hetkeä myöhemmin kun astuin peremmälle kuulin puheensorinaa. Vetäisin oven kiinni ja puheensorina lakkasi. Potkaisin kengät jalastani ja astuin sen huoneen ovenpieleen, mistä olin kuullut puhetta.

Kaikki huoneessa olijat olivat tyttöjä. Ja he kaikki katsoivat minua. "Öhm.. Hei! Olen Milla. Dominon uusi hoitaja." mutisin naama punaisena.
"Hei Milla! Tervetuloa Hevosjärven tilalle! Olen tallien omistaja Husaari Rosewoods ja tässä on Bella Rosewoods, toinen tallien omistaja." Husaari tuli luokseni Bella vanavedessään. Ihme etten ollut huomannut heitä! Heistä näki, että ovat vanhempia kuin muut. "Kiitos! Toivottavasti viihdyn täällä pitkään" vastasin kätellessäni.
"Sitä mekin toivomme." Bella hymyili lempeästi ja vastasi kädenpuristukseeni.
"Onko mahdollista, että joku ehkä näyttäisi paikkoja hieman?" Kysyin arasti hymyillen.
"Tottahan toki! Minä voin tulla näyttämään" Husaari sanoi pirteästi. Hän otti minua käsivarresta ja lähdin mielelläni mukaan, pois muiden tuijotuksen alta.

Tämä noin kaksissakymmenissäviisissa oleva kaunis ruskeaverikkö johdatteli minut Ratsastuskoulu Kastanjaan. Hän vei minut pukuhuoneeseen, jossa oli liuta kaappeja. Hän avasi minua varten yhden ja länttäsi sen oveen nimeni. Jätin kuitenkin kaapin tyhjäksi ja hän neuvoi, kuinka se avataan ja lukitaan.

//Sori, joudun jättämään kesken, JATKUU

Nimi: Erica & Funny joe

25.07.2015 13:48
Lähdin kotoa bussilla, vaihdoin kolme kertaa bussia ja kävelin vielä vähän matkaa. Olin innoissani, Tänään näkisin hoitsuni ensimmäistä kertaa. Katsoin tallia hetken, ja huokaisin syvään. Kävelin Ori käytävälle ja pysähdyin Joonan karsinan eteen. Joonan riimu oli karsinan edessä, joten Joona oli tarhassa. Hain Joonan harjat jo eteen, otin riimun ja riimunnarun ja suunnistin tarha-alueelle. Katselin hetken tarhoja ja pian löysinkin jo Joonan juoksentelevan tarhassa. Vihelsin hiljaa, mutta silti niin, että hevoset kuulisivat minut. Joona tuli lähemmäs, mutta pysyi kuitenkin kauempana. Avasin portin ja astuin sisään. Laitoin portin kiinni, ja kutsuin rauhallisesti Joonaa. Astuin askeleen lähemmäs rauhallisesti, jottei Joona lähtisi laukkaamaan pois. Vihelsin, mutta Joona vain seisoi, kävelin rauhallisesti pojan luo. Ensin Joona peruutti, mutta lopulta antoi kiinni. Talutin Joonan karsinaan. Karsinassa laitoin aluksi riimunnarun vain kaulalle, että saan sen kiinni jos se hätääntyy, ja juttelin ruunalle. Se oli aluksi hermostunut, mutta rentoutui heti kun juttelin sille kuka olen ja kerroin vähän juttuja. Sitten otin kumisuan, ja harjasin hitaasti, mutta silti nopeasti hevosen. Joona nautti kumisualla harjauksesta, ja rapsuttelusta harjan alta. Sitten harjasin sen muuten kokonaan. Kavioita ottaessa sai vähän sanoa Joonalle nostetaanko vai ei, mutta se oli vain etu oikea, muut sujuivat paremmin. Selvitin Joonan harjan ja hännän, sekä tein Joonalle letin häntään. Otin riimunnarun kokonaan pois ja ajattelin taluttavani vähän Joonaa varusteet päällä kentällä, ja jos hyvältä näyttää saatan nousta selkäänkin, mutta sitä katson myöhemmin. Laitoin oven kiinni ja hain Joonan varusteet. Laitoin ensin satulan, se meni hyvin selkääni, vähän vain Joona luimi. Suitsi laittaessani Joona nosti päänsä ylös, mutta nopeasti sain nekin päähän. Katsoin kaikki suojat ja laitoin ne jalkoihin. Joona antoi laittaa ne mallikkaasti. Talutin Joonan kentälle. Talutin sitä noin viisi minuuttia, kenttää ympäri. Ajattelin vilkaista tarkemmin askellajit, mutta ravin nostaessani, oli kulmiin tulleet möröt, en luovuttanut, vaan näytin Joonalle, ettei sillä ole mitään. Pian pääsimmekin kulmista ravissa, tosin menemällä kokoajan takanani. Laukan testasin ympyrällä. Hyvät askeleet omaava nuorukainen. Ajattelin tehdä selästä käsin käynti ravi siirtymisiä ja pysähdyksiä. Joten nousin selkään. Joona oli nätisti ja käynnissä meni kulmat ja yritti nostaa ravin vähän väliä, mutta sain sen pidettyä aisoissa. Rakastuin Joonan raviin, vaikka ne olivat ponimaiset, en huomannut sitä lainkaan. Joona totteli hyvin, mutta testasi minua huvittavin tavoin, ensiksi Joona yritti ravissa juosta toiselle puolelle, ja käveli keskellä, mutta kutenkin oli nätisti, välillä myös ei suostunut pysähtymään tai liikkumaan.
- Toivottavasti meille kehittyy hyvä luottamus suhde, sanoin Joonalle taputtaessani sitä kaulalle. Joona käveli eteenpäin tyytyväisenä. Kun tulin selästä löysäsin vyötä ja talutin karsinaan. Ensiksi otin varusteet pois ja näytin, vesiautomaattia jos vaikka Joona haluaisi juoda. Joona vain pysyi tiukasi tyhjässä ruokakupissa. Harjasin sen perusteellisesti ja rapsuttelin ja kehuin sen askellajeja. Joona alkoi lämmetä minulle pikku hiljaa, ja luulen, että tämän päiväinen oli vain sitä, ettei Joona tiennyt kokeneisuuttani, ensi kerralla, se varmaan tekee kaikki temppunsa, testatakseen minua pahemman kerran. Rapsuttelin ja otin kuvia Joonasta, ja otin riimunnarun käteeni. Laitoin riimunnarun kiinni riimuun. Talutin Joonan samaan tarhaan, koska Joonan kaveri on yhä siellä. Sanoin heipat, ja Joona lähtikin heti laukkaamaan ystävänsä luo. Katselin vielä vähän Joonaa ja otin vielä pari kuvaa. Bella käveli luokseni.
- Miten meni?
- Tosi hyvin, ensi kerralla Joona varmaan testaa minua pahemman kerran, naurahdin Bellalle. Juttelin, Bellan kanssa hetken Joonasta, ja sitten lähdin odottamaan Bussia.
oli ihana päivä ja Joonakin oli todella ihana. Luottamusta todellakin tarvitaan Joonan kanssa. Ensi kertaa odotellessa.

Nimi: Lilja

24.06.2015 15:38
Oli aurinkoinen kesäpäivä linnut lauloivat kauniisti kun pyöräilin tallille. Minua jännitti kamalasti sillä mietin miten ensimmäinen päivä uuden hoitsun kanssa sujuisi. Kun saavuin tallipihalle näin todella kodikkaan tallin jonka ovesta tuli juuri ulos nainen joka esitteli itsensä Bellaksi. Juttelimme hetken aikaa ja minulle selvisi että Nora oli tarhassa. Lähdin tarhaa kohti ja matkalla päätin etten tällä kertaa ratsasta. Saavuin tarhan portille ja näin Noran tarhan nurkassa. Kun huusin Noran nimeä se tuli minua vastaan ja antoi ottaa kiinni. Sitten lähdin taluttamaan Noraa talliin. Kun sain Noran kiinnitettyä karsinaan huomasin vasta miten likainen se oli. Otin kumisuan harjalaatikosta jonka olin hakennut karsinaan ennen kuin hain Noran tarhasta. Ja Kun viimein olin saanut Noran puhtaaksi,olin ollut tallilla jo kaksi tuntia ja oli aika lähteä kotiin vein harjalaatikon paikalleen, sanoin heipat Norlle ja jätin sen karsiinaansa ja lähdin pyöräilemään kotiin onnellisena hyvin menneestä päivästä

©2019 Virtuaalitalli Hevosjärven tila - suntuubi.com